2024

Vierailu oli omiaan tuhansia nelimetrisiä ruuveja, muttereita sekä sähköä, lasikuitua ja betonia rakastaville vierailijoille. Enemmänkin tällaisia faneja olisi mahtunut mukaan, mutta osa heistä kertoi olevansa jossakin etelän lämmössä.

Niinimäkeen on nousemassa 22 kappaletta voimaloita, joilla lämmittäisi jopa 80000 kotitaloutta. Alueella valokuvaus on rajoitettua, joten kuvia on vain jo tilaajalle luovutetulta sähköasemalta. Paljon kuvia, joilla olisi voinut antaa mittakaavan voimalan koolle, jää siis julkaisematta.

Kun ajoimme työmaan parakeille, meille annettiin turvallisuusohjeistus ja toiminta mahdollisessa evakuointitilanteessa. Sitten vuorossa oli yleiskuvaus voimaloiden rakennusprojektista ja ennen työmaille menoa varustauduimme tarvittavilla turvavarusteilla.

Työmaan henkilökunta on kansainvälistä, ovathan komponenttien toimitukset esim. Vietnamista asti, valtaosin kuitenkin Euroopan maista. Ilahduttavaa on Kiinan vähäinen osuus.

Työmaa on sinänsä aika yksioikoista, mutta kiinnostavaa on hankkeen valtavuus ja voimalarakentamiseen kuuluvien komponenttien rakentamis- ja asennusratkaisut. Äkkinäinen voi eksyä alueella, jonka pituus on n. 7 km. Rakennettua on kuitenkin vain murto-osa alueesta, sillä yhden voimalan tilantarve on n. 1 hehtaari. Iso osa tilasta tarvitaan rakennusvaiheessa erilaisille nostureille ja osien varastoimiseen.

85 metriä pitkät voimalan siivet tulevat pyörimään ylimmillään 250 metrin korkeudessa. Kun voimalan konehuone on 165 metrin korkeudessa, voi vain kuvitella millaiset voimat kohdistuvat maan pinnan tasalla olevaan noin neljä metriä paksuun betoniperustaan. Runkopylväät yhdistetään toisiinsa useista lohkoista valtavilla pulttiliitoksilla. Rakentaminen aletaan pienemmillä nostureilla ja tornien kohotessa paikalle tuodaan huomattavasti suurempaa nosturikalustoa. Näitä järeimpiä vaiheita emme valitettavasti onnistuneet näkemään projektin aikataulusta johtuen.

Esittelyssä tuli esiin lukuisia erikoisia yksityiskohtia, eräänä sellaisena myllyn siipien reunassa olevat pöllön siipiä imitoivat lisälevyt, joilla saadaan vaimennettua siipien pyörinnästä syntyviä ääniä. Perustojen ja tornien yhteenliittäminen nelimetrisillä pulteilla oli aikamoista tekniikkaa, vaikkakin lujuusopillisesti järkeenkäyvää. Tornien pitää olla asennuksen jälkeen täysin pystysuorassa ja kokonaisuuden on kestettävä tuulen aiheuttamat väännöt noin 27 m/sek tuulen nopeuteen asti. Tornit on varustettu hisseillä, joten ylös ei tarvitse kiivetä tikkaita pitkin. Konehuonetta voi verrata kooltaan linja-auton runkoon. Se kääntyilee 165 metrin korkeudessa tuulen suunnan mukaan.

Lisää tietoja projektista löytyy voimaloiden toimittajan OX2:n sivuilta (https://www.ox2.com/fi/suomi/hankkeet/niinimaki/).
Motivan sivustolla on hyvä kuvaus tuulivoimaloiden tekniikasta (https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/tuulivoima).

Voimalat rakennetaan vuokramaille. Voimalan kestoiäksi lasketaan 30 vuotta. Tässä hankkeessa alue jää liikkumiselle vapaaksi, sillä voimaloilla on kattava videovalvonta. Voimaloiden toimintaa ohjataan Helsingistä Helenin toimesta ja yksityiskohtaisemmin Siemens Gamesalta Tanskasta. Paikallisen henkilöstön tarve Suomessa on vähäinen.

Koska olimme taustaltamme erilaisia tekniikan ammattilaisia (tosin eläköityneitä), sai oppaanamme ollut projektipäällikkö Ville Häkkinen vastata mitä erikoisimpiin kysymyksiin. Vastaukset häneltä tulivat kuin apteekin hyllyltä. Ammattimies.

Kiinnostavaa oli!

Seniorit luottivat tänä kesänä Riihimäen kesäteatterin farssiin ”Ei pahalla – muttei hyvälläkään”. Näytelmässä käsiteltiin komedian keinoin ystävyyttä ja sen rajoja.

Pete ja Maria saapuivat ystäviensä Kaarlon ja Karon mökille viikonlopun viettoon. Vierailun tunnelma saa yllättävän käänteen, kun Peten vahingossa soittama taskupuhelin paljastaa isäntäväelle, mitä vieraat heistä ja heidän elämästään ajattelevatkaan. Ystävyyden rajoja koetellaan, riisutaan naamiot, ja lopulta illasta tulee täydellinen farssi. Voi sanoa, että esitys oli farssi tai ainakin komedia, missä yleisö sai nauraa!

Riihimäen vuonna 2023 uudistettu moderni kesäteatteri avautui kesällä 2024 yleisölle. Teatterille oli rakennettu uusi, katettu 444 -paikkainen katsomo, selkänojalliset istuimet, kahvilarakennus ja yleisön wc-tilat.

Teatterikäynti poikkesi tällä kerralla ns. perinteisestä roolistaan. Yhteisestä ruokailusta jouduttiin luopumaan, koska kohtuullisen kävelymatkan sisälle ei löydetty tyydyttävää ratkaisua. Matkan järjestelyistä vastannut Koistisen Kalevi kyllä selvitti useita eri vaihtoehtomahdollisuuksia, mutta niistä ei saatu toimivaa ratkaisua.

Tällä kerralla muutettiin myös väliaikatarjoilua niin, että kuoharin sai vaihtaa joko kahvi/tee ja munavoi vatruskaan. Kulkeminen tapahtui yli 90 prosenttisesti omilla autoilla, eikä näin ollen jääty teatterin jälkeen yhteiseen turinatuokioon. Kaikilla oli kiire viikonlopun viettoon. Ehkä taas seuraavalla kerralla onnistuu!

Saapumishetken pieni sade ei haitannut. Kalevi jakoi liput ripeästi ja päästiin katon alle suojaan. Osallistujia oli ilahduttavasti, 40 henkilöä. Kiitos vielä Kaleville, entiselle riihimäkeläiselle järjestelyistä!

Mutkikkaiden Logomon liikennejärjestelyjen jälkeen alkoi matka kohti Kustavia ja Vuosnaisten satamaa. Reitillä pysähdyttiin Kustavin savipajalla tauolle. Hieno paikka. Hyvät munkit.

Matka jatkui lautalla ja bussilla kiireettömästi Brändön hotelli Gullvivaniin. Nälkäisiltä meinasi lohi loppua kesken, mutta keittiö toimitti lisää. Ei siis mitään hätää.

Aamulla matka jatkui isommalla lautalla ja opettelimme käyttämään itsepalvelukassakonetta lautan baarissa. Kyllä se toimi, kun pääsi alkuun. Ja tietenkin ne merimaisemat!

Sitten kultturiosuudet Hummelvikista mukaan tulleen oppaan johdolla.

Vårdön puolelta löytyivät kiinnekohdat mm. Sally Salmiseen (Katriina), Ulla-Leena Lundbergiin (Jää) ja Anni Blomqvistiin (Myrskyluodon Maija). Ja pakenihan tänne aikanaan Eugen Schaumanin äitikin, jota paikalliset kutsuivat Vårdön vaaleaksi rouvaksi.

Vårdön jälkeen vuorossa olivat Bomarsundin linnoituksen rauniot ja läheinen näköalapaikka. Moni asia kääntyi uuteen uskoon Oolannin sodan ajoilta. Nykyisin todella monipuolinen museokeskus.

Olikin sopivasti lounasaika Smakbyn ravintolassa, jonka jälkeen lähdimme kohti Getaa. Pysähdyimme Kastelholman linnan kohdalla, missä oppaamme kertoi linnan historiasta.

Getan alue on erikoinen nähtävyys kallioineen, pirunpeltoineen ja luolineen. Tarkempi perehtyminen edellyttää vaeltajaksi muuttumista ja siihen ei bussimme soveltunut.

Yle-Areenasta voi katsoa Teemu Keskisarjan dokumentin Ahvenanmaan noidista.

Getan jälkeen pistäydyimme vielä Panimo Stallhagenissa Godbyssä tauolla ja ostoksilla.

Auton ikkunasta näki jatkuvasti omenatarhoja, joita voisi verrata lähinnä eteläisiin viinitarhoihin. Lyhyet omenapuut keppeihin tuettuina ja niin tiuhassa, että ei millään uskoisi. Vaikutti tehoviljelyltä.

Illaksi tultiin Maarianhaminaan hotelli Cikadaan. Ruokailun jälkeen jäi aikaa tutustua kaupunkiin. Venäjän kyseenalaisen suurlähetystön lähelle on nostettu Ukrainan lippu, jonka luona on päivittäin kello 17 mielenosoitus Ukrainan sotaa vastaan.

Torstaina oli vuorossa kierros Maarianhaminassa jalan / bussilla. Torin lähellä olevassa Kahvila Juliuksessa kävimme syömässä ahvenanmaalaiset pannukakut. Hyviä olivat.

Lähtiessä huomasimme, että myyjä selitteli paikallisille, että pannarit loppuivat.

Bussilla kiersimme vesitornin alueella olevasta näköalapaikasta lähtien seudan aina kaupungin eteläkärkeä myöten. Sitten ajoimme Lemlandin puolella olevalle Lemströmin kanavalle. Reitillä näkyi vilaus Bond-elokuvan Kultainen silmä huvipurresta. Olisi myynnissä parilla miljoonalla eurolla. Ei ole vielä mennyt kaupaksi. Turkuun palasimme Viking Gracella.

Asukkaita Ahvenanmaalla on noin 30000 ja Maarianhaminassa 13000. Se tuo tavaraa huomattavasti enemmän kuin vie (varsinkin Ruotsista), mutta turismi tasapainottaa taloutta.

Matka oli monipuolinen ja mielenkiintoinen, mutta välillä iski väsymyskin käpälään. Siesta-aikoja ei senioreille tarjoiltu. Kyllä Ahvenanmaalle kannattaa mennä pitemmäksikin aikaa, ei tarvitse pelätä Etelä-Euroopan kaltaisia helteitä. Nähtävää riittää.

TIEDOTE 1.2024 (25.02.2024)

Osaston kokous

RTTL Senioreiden varsinainen osaston kokous (ns. vuosikokous) pidettiin Tampereella ravintola Bodega Saludissa 21.2.2024. Kokouksessa oli paikalla 41 senioria.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Olli-Pekka Salonen. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat ja valittiin puheenjohtaja seuraavalle kahdelle toimikaudelle ja toimikunnan jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi.

Toimikunnan kokoonpano toimikaudelle on: puheenjohtaja Seppo Ketonen toimikunta: Pauli Nieminen, Eelis Parviainen ja varalla Esko Torri, Ari Kiiskinen, Kalevi Koistinen ja varalla Riitta Kauhala, Olavi Kiviniemi, Eero Pennanen ja varalla Reima Hyvärinen.

Toiminnantarkastajina toimivat RTTL ry:n toiminnantarkastajat.

Vuoden 2024 jäsenmaksuksi hyväksyttiin 25 euroa / henkilö (entinen).

Jäsenmäärä on 148.

Järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Eelis Parviainen, taloudenhoitajaksi Erkki Kallio ja sihteeriksi Esko Luoto.

Yhdistystä sen perustamisesta asti luotsannut Alpo Mäkinen luovutti kokouksessa puheenjohtajan nuijan Seppo Ketoselle. Viisitoista vuotta – eikä suotta, voi hyvin sanoa Alpon puheenjohtajakaudesta. Senioreilla on vuosittain ollut niin teatteri- kuin erilaisilla tutustumismatkoja, aina ulkomaita myöten. Matkoille on osallistuttu aktiivisesti ja niillä on viihdytty. Kiitos Alpo panoksestasi yhdistyksemme hyväksi!

Uusi puheenjohtajamme Seppo Ketonen on Sastamalasta ja työskenteli ennen eläköitymistään Länsi-Suomen sähköalueella Tampereella. Senioritoiminnan suunnittelussa ja toimeenpanossa Sepolla on apunaan toimikunta ja monipuolinen jäsenkunta. Se on voimavara, mitä kannattaa hyödyntää toiminnan suunnittelussa. Tsemppiä vaan!

Tilinumero RTTL Senioreiden tilinumero on: FI49 1675 3500 0290 67

Tulevaa toimintaa

Keskusteltiin kesäretken kohteista. Toimikunta on alustavasti hahmottanut erilaisia kesätapahtumia, mutta vielä ei ”läpimurtoa” ole saavutettu. Homma jatkuu. Jäsenistöltä kaivataan hyviä ideoita tutustumiskohteiksi!

Kotisivut Senioreiden omat kotisivut löytyvät osoitteesta; www.rautatietekniikka.fi Mene RTTL:n kotisivuille, niin yläpalkista löytyy ”Alayhdistykset” ja sieltä ”Seniorit”. Tämän kohdan ala on * Tarkoitus ja toiminta, *Valokuvia ja tarinoita Senioreiden retkistä, *Säännöt. Klikkaa haluamaasi kohtaa.

Nämä sivut toimivat senioreille yhtenä tietokanavana ajankohtaisille asioille ja suunnitelmille. Siellä on myös valokuvia eri tapahtumista. Kurkistele!

Osoitetiedot Ilmoita muuttuneet osoitetiedot (sähköposti, puh.numero, osoite) sihteerille, niin pysyt tiedotuksen ytimessä. Jos Sinulla on sähköpostiosoite, niin kerro se.

Tiedotus tapahtuu ensisijaisesti sähköpostilla, mikä on nopeaa ja halpaa!

Sihteeri: Esko Luoto; esko.luoto@pp1.inet.fi tai puh. 040 546 53565

Seniorit Niinimäen tuulipuistotyömaalla Pieksämäellä 8.10.2024

Kesäteatterissa Allinnan montussa perjantaina 19.7.2024

Seniorit Ahvenanmaalla 11-13.6.2024

Vuosikokous 21.2. Tampereella